No niinpä niin, maailma on taas ollut liiankin hektinen. Eipä ole ehtinyt tänne mitään päivitellä.

Nyt tulee sitten kerrakseen kamaa kasaan.

Arvata varmaan saattaakin, että meidän kahden elämä tällähetkellä koostuu vain ja ainoastaa tulevista eduskuntavaaleista. On paneelia siellä ja on paneelia täällä, pitää mennä jakaa flaikkui yms. Ei siis oikeasti ole mitään muuta kun vaan politiikkaa, politiikka,politiikkaa.

En sinällään valita, mut ehkä hiukan kuitenkin. Mua ärsyttää eräs ehdokas todella paljon, en viitsi nimeä mainita, mut aika usein hänet ja hänen tukijoukot päivystää kolmen sepän patsaalla, sellainen iso banneri, jossa on tän tyypin naama. Kehtasivat vielä tulla HIFK:n peliinkin jakaa flaikkui ja mainostaa. Kundi on kuin Napoleon, lyhyt ja ärsyttävä.

"Mun ääneni on jo virallisesti menetetty" noin mä sanon kaikille flaikkua tunkeville, mut ne ei usko mua. Väkisin yrittävät saada poliittistaprogandaansa tungettua muhun. Miks flaikun jakajan pitää olla yhtä aggressiivinen kuin feissaajan?

Mä kattelin mun haalareita äsken ja huomasin yhden ihmeellisen asian... Siis sellasen että mulla on ihan hirveesti kaikkia poliittisia (propaganda) merkkejä ommeltu haalareihin ja nyt mun pitäis ommella kaksi vielä lisää. Hmmm... Aika jännää, et ne kaikki merkit kuitenkin on saman puolueen, mut eri alajaostojen, on nuorisoliittoa, opiskelijaliittoa yms. Parasta on se, että olen täysin sitoutumaton ja en kannata mitään puoluetta, mutta ilmeisesti meidän kahden hengen perheessä kovasti mua yritetään saada tunnustamaan joku puolue omakseni.

Pitäiskö oikeesti repästä ja hankkia jostain vaikka vielä perussuomalaisten merkki ja ommella se kanssa?!?!

 

No niin kesä alkaa olemaan lopuillaan tai no ei oikeastaan. Mulla alkoi eilen kesäloma ja tässä vähän koostetta kuluneen kesän tapauksista.

Mitäs kaikkea sitä onkaan tapahtunut, no paljonkin. Jotenkin olen onnistunut saamaan itseni tilanteisiin, missä olen saanut ihan mitä ihmeellisempia kilareita tuiki tuntemattomille ihmisille. Tässä niistä muutama.

Eräänä lauantaina ihan tyytyväisenä seisoskelin mun läheisellä bussipysäkillä odottaen bussia keskustaan. Helsingissä kun suositellaan että ei saa tupakoida pysäkillä, no minä en tupakoinut pysäkillä vaan noin 3 metriä pysäkistä tien reunassa. Pysäkillä seisoi noin 35vuotias ihan ookoon näköinen, hyvin pukeutunut heppu ja hän sitten oikein tuijottamalla tuijotti minua? Jostain kumman syystä sitten kysyin häneltä että "Niin mitä tuijotat? Onko sulla joku ongelma?" Hän vastaa "Ei mitään ongelmaa, kunhan vaan katoin." Minäpä siihen nokkelanan assarina vastaan "Kuule ei tarvi kattella." Heppu oli kai tulossa samaan bussiin, mutta tän kivan keskustelun jälkeen hän lähtikin kävelemään seuraavalle pysäkille ja otti toisen bussin.

 

Seuraavana päivänä olin Porissa Sonisphere festareilla, jossa sattui ja tapahtui kaikenlaista, kuten sellasen trombi tai syöksyvirtaus. Mut ei siitä luonnonilmiöstä sen enempää. Spnispheressä sain kahdet ihme kilarit, kahdelle eri seurueelle. Olin hakemassa kiinalaista pikaruokaa itselleni ja rakkaalleni. Sain viimeisen annoksen Bambucurry kanaa, jota tuo pienipolitiikkoni rakastaa ja eikö joku parikymppinen känniääliö tullut ja tönässyt mua ihan tahallaan ja mun bambucurry kanat lensi pitkin ja poikin. Minähän siinä sitten tokaisin tyypille "Joo, kiva, ostat mulle uuden annoksen." Kännityyppi vastaa " Mut ei mul oo käteistä, mul on vaa tää mun ateria. sössönsössönsöö." minä kännityypille "No ei se mitään, mä otan sit ton sun annoksen." Ja niin otin ja ihan tyytyväisenä lähdin siitä sitten. Kännityyppi ei varmaan ollut kovin tyytyväinen.

Samaisilla festareilla, meidän spotin takana istui eräs 6hlö seurue, n. 30-40vuotiaita miehiä. Jossain kohtaa ne sitten alkoi vertailemaan munakarvojensa pituutta ja kysyivät sitten minultakin "Eiks tolla meidän Jampalla olekin tosi pitkät munakarvat, kato nyt." Mitä tuohon voi muuta vastata kuin "Voi V*ttu, keski-ikäisillä kundeilla ei oo muuta tekemistä kuin vertailla munakarvojaan, ei ihme että olette sinkkuja, kasvakaa aikuisiksi." Jonka jälkeen en heitä enään enempää kuunnellut, jotain jampat siellä huuteli et oonpa kireä tyyppi, mut niinku oikeesti?!?!

 

Ja viimeisin tapahtui tänään aamulla tai hetki sitten. Olin tuossa kulma kuppilassa, joka ei itseasiassa ole kulmassa, mutta kumminkin. Siinä istuin onnellisesti spotillani, hesari toisessa kädessä ja kahvikuppi toisessa. Ja joku keski-ikäinen herra tulee kysymään, että luenko sitä hesaria?! Siis aikuisten oikeesti, mitäpä luulet, luenko, en varmaan. Ihan vaan siitä ilosta pidän sitä kädessäni, että se on Hesari!?!?  Koska aamuni ei ollut mitä parhain, luin hesarin kannesta kanteen, istuin rauhallisesti ja join kahviani tosi pitkään ihan vaan siksi että kyseinen herra sitä hesaria ei saanut käsiinsä-. 20 minuutin hitaasti lukemisen jälkeen ja herra päätti lopettaa taistelun ja poistui paikalta, jolloin minä taittelin hesarin tyylikkäästi pöydälle ja lähdin kotiin.

Oho, siitä on taas vierähtänyt tovi, kun on viimeksi päässyt/kerinnyt päivittelemään blogia.

No mutta, tässä sitä päivitystä nyt tulee... Mutta mistä sitä aloittaa, kun on niin paljon ehtinyt tapahtua. Hmm...

No aloitetaan vaikka siitä, että ne häät, jossa edustimme, menivät enemmän kuin mainiosti. Ja kuulemma, mun asukokonaisuus oli täydellinen. En siis kai turhaan kärvistellyt koroissa kokopäivää ja kestänyt tuskallista päkiöiden kipua vielä monta vuorokautta häiden jälkeenkin?!?

Hahah, juhannukseksi matkasimme kohti Suomen kauneinta kaupunkia, Turkua siis tietenkin ja sieltä vielä matkasimme kohti Uudenkaupungin merellisiä maisemia. Oli aivan fantastisen kaunis torstai päivä ja kaikki tavarat oli pakattu valmiiksi, ei ollut paljoakaan aikaa enää jäljellä, kun piti lähteä kohti rautatieasemaa, kun tämä minun armas pikkupolitiikkoni päätti ottaa suihkun ja ilmoitti, että haluan juuri nuo siniset rintaliivit päälleni. Minähän siinä sitten totesin " ei ne ole vielä ehtineet kuivua, etkö voisi ottaa jotain toisia?!" Sain katseen joka kertoi enemmän kun tuhat sanaa, joten enempää asiasta keskustelematta kävelin hakemaan hiustenkuivaajan, jotta rakkaimpani saa juuri nuo siniset rintaliivit päällensä. Ehkä semisti tunsin olevani tyhmä, kun keskellä hellepäivää istun sängyn reunalla kuivattamassa rintsikoita hiustenkuivaajalla.

Juhannus meni aivan loistavasti, ruoka ja juomat riittivät, meno oli todella paljon rauhallisempaa verrattuna edellis vuosiin, mutta onhan meillä jo paljon ikääkin tullut lisää !!!

Lauantaina kannoimme molemmat kortemme kekoon ja marssimme pridekulkueessa ylpeinä siitä että olemme ylpeitä. Aivan upea tunnelma ja fiilis aivan mieletön. Ainoana miinuksena tietenkin, se kulkueeseen isketty savupommi/kyynelkaasu/pippurisumute juttu, miten joku voikaan olla niin tyhmä että tekee tuollaista.

Ensi viikolla matkaamme taas Turkuun ja katotaan mitä siellä sitten tapahtuu :) Mun onnekseni näin kesällä, ei niin paljoa tarvi assaroida, voi vaan olla ja polttaa olkapäänsä.

Mansikoiden makuista kesää kaikille.

Huhuh, onpas taas ollut kiirettä. Omia kiireitä ja sitten siihen päälle vielä paremman puoliskon kiireitä. Se on tää kesä mikä tekee ihmisen niin kiireiseksi. Poliittinen assari on kuitenkin jonkin verran saanut "levätä", ihan hirveän paljon ei ole tarvinnut tehdä mitään assarius juttuja, mut vähän kuitenkin.

Oli tossa viime viikonloppuna yhdet polttarit, poliittiset polttarit, joihin pääsin semisti osallistumaan. Sain ilon ja kunnian tehdä vähän vajaalle 20 hengelle 3 ruokalajin menuun ja oikeastaan se oli aika kivaa, kun pitkään aikaan ei ole päässyt tekemään catering-keikkaa. Ai niin, olihan mulla se maa-ja metsätalousministeriönkin 150-vuotis juhlan catering-keikka toukokuun lopussa, sekin oli ihan jees, vaikka siellä oli porukkaa vajaat 300 :) No mutta se omasta duunista ja palataanpa aiheeseen eli poliittisen assarin arkeen :)

Viikonloppuna on ainakin kolmen puolueen puoluepäivät, keskustan, rkp:n ja kokoomuksen  ja mun pikkupoliitikko osallistuu myös yhteen näistä, mutta se jääköön salaisuudeksi mihin  :) Kysyin eilen, että " Etinkö sulle taustatietoja sun puhetta varten?" ja mun yllätykseksi sain vastauksen josta olen edelleen enemmän tai vähemmän hämillään, vastaus kuului näin "Ei tarvi, mulla on jo kaikki taustat tiedossa, pitää vaan kirjoittaa se puhe." Siis oikeesti, olen ihan puulla päähän lyöty :)

No mutta, heti kun ajattelin että jee, mun ei tarvi assaroida, niin sitten selvisikin, että rakas pikku poliitikkoni on pitkään tänään töissä ja ei millään ehdi itse pakkaamaan kamojaan, joten minähän sen sitten teen, parhaillaan odottelen listaa, että mitää pitää pakata mukaan...

Ai niin, meillä on tässä edessä yhdet häät piakkoin, minne tietenkin pitää mennä ja edustaa mallikkaasti. Sain erittäin tarkat ohjeet millaisen mekon saan/ minun pitää ostaa. Ohjeet menivät kutakuinkin näin: Yksivärinen, tyylikäs, pituus polveen asti tai vähän alle, kivat korot siihen, joku hartiahuivi, ei mitään moniväristä, eikä mitään sateenkaaria.

Kerron viikonlopun aikana lisää, nyt pukkaa taas assarin kiireet päälle.